Uusi blogi - uudet kujeet

Otsikko kertookin jo kaiken oleellisen. Vanha blogi osoittautui todella ärsyttäväksi, kun eihän sinne edes kukaan voinut kommentoida mitään ja muokkausmahdollisuuden paljon niukemmat kuin täällä bloggerissa. Tämän luomiseenhan ei paljon muuta tarvinnutkaan kuin google-tilin ja sehän minulta löytyikin valmiiksi. Blogger-mahdollisuuden huomasinkin vasta nyt - amatööri kun olen ;)

Vanhoja julkaisuja en jaksa alkaa tänne sen kummemmin kopsaileen. Neuvolakäynnit laitan tietty ylös ja samat kuvat yritän laittaa, mitä edellisessäkin. Muutoin yritän pitää tämän blogin päivämäärien mukaisena ja "siistinä".

Eli tämän päivän tapahtumia tähän samaan syssyyn:
Sakke lähti - nyyh, nyyh ja vielä kerran nyyh. Miten tuon "hölliviikonlopun" jälkeen tuntuukin näin pahalta Saken lähtö. En tajua. Ei haluais aina olla näin surullinen viikonlopun jälkeen. Onnistuneen viikonlopun pitäis taata hyväntuulinen viikko. No kyllähän tästä viikosta voi ihan hyväkin kehittyä, lukuunottamatta sitä diabetesneuvojalle menoa. Tai hyvähän asia se on, että saan lisätietoa ruokavaliosta ja sokeriarvoista. Jotenki vaan taas tänään tuntu, että vois käpertyä koko viikoksi peiton alle eikä tulla sieltä pois. Onneksi en voi, Aadan takia. Vaikka kuinka masentais ja tekis mieli vaan olla tekemättä mitään - ei se ole mahdollista. Siitä oon itseasiassa kiitollinen. Höpöksi taitais muuten mennä koko homma.

Aadalle tuli tosiaan uusi turvaistuinkin postissa. IHANA! Tilattiin Lauran Lastentarvikkeesta Cosatto-merkkinen istuin. Kuvaakin tässä:


Haettiin tuo tosiaan ja hieno on! Jykevä, pehmeä kangas ja mukava muutoinkin. Helppo kiinnittää ennenkaikkea. Tuo on siis 9-36kg:le lapsille. Ensin lapsi kiinnitetään 15kg:n asti noilla turvaistuimen omilla 5-pistevöillä. Sitten siitä 15kg:ta eteenpäin auton turvavöillä ja myöhemmin sitten tuon selkänojan saa irrotettua ja lapsi voi käyttää pelkkää koroketta. Kätevä. Aadakaan, kun ei vielä paina tuota 15kg, niin ei voinut ostaa sitä pelkkää ns. vyöistuinta ja vanhaan 18kg:n asti menevään istuimeen Aada ei enään mahtunut. 5-pistevyöt alkoivat olla jo ihan liian kireät toppapuvun kanssa. Ja mikä hienointa tuon sai noin hienon värisenäkin ;) Olis sen saanut toisenkin värisenä, mutta ehkä tuo oli kuitenki sellanen, että menee mahollisille seuraavillekin ja tiiä vaikka tulis joskus poikakin ;) (p.s. Ja kiitos ihanalle sotilasvustukselle, joka luultavammin korvaa tästä suurimman osan, ellei kokonaankin. Hintaahan tälle tuli postikuluineen 185€)

Mutta nyt lähen laittaan tytölle vielä iltapalaa ja viemään nukkuun. Alkaa kello olla jo pikkutytön väsymyksen verran. Torstaina sitte voisin kirjotella kuulumisia enempi, kun oon käynyt siellä diabeteshoitajalla.

~Me and my princess~