Ystävänpäivä

Kyseinen päivä alkoikin mainiosti. Ruuskasen fix:n itse pääjehu oli meidän parkkipaikalla odottelemassa, että pääsee hinaamaan meidän auton hänen korjaamolleen. Eihän S tietenkään ollut puhelimen päässä, kun naapurin naikkosen isäntä oli hälle soitellut ja naapurin naikkonen sitten otti yhteyttä minuun. Sain S:n ylös sängystä ja se sitte meni luovuttamaan rakkaan autonsa avaimet Ruuskaselle ja sinne lähti meidän auto hinausautolla korjaamolle. Valapäivän jälkeen saa kuulemma hakea auton poies sieltä ja sitte on Volvo taas ajokunnossa. Tieten seisontavakuutuksessahan se on nyt, joten eipäs sillä tuu silti ajeltua ollenkaan S:n intin aikana.
Haava näyttää tällähetkellä tältä:

Tikit poistettu eilen ja tuo haava on aukeamassa täältä päädystä. Siisti muuten, mutta tosiaan eilinen tikkienpoisto varmaan ärsytti haavaa vähän liikaa. :/ Mikäli haava näyttää huomenna samalta tai pahemmalta, niin sitte terveyskeskukseen yhteyttä ja antavat varmaan sieltä antibioottia tai vähintäänkin jotain desinfiointiainetta. Tuo nimittäin näyttäis, niinkuin alkais tulehtuun.

Ja sitte mitä tähän ystävänpäivään tulee, naapurin naikkonen aikoi käydä kaffilla nukuttuaan pienet päikkärit ja sitten S:n äiti perheineen tulee käymään ystävänpäiväkaffella. Sitte S kysyi, että katsottaisko illalla (minun mielikseni) joku hömppäleffa <3 Aah rakastan hömppäleffoja, toisinsanoen romanttisia komedioita! Tai pelkkä komediakin riittää :)

Huomenna sitte meidän äidille ja isille kyläileen ja syömään jotain tosi hyvää :) Haetaan ehkä valmisruokaa jostain ihanasta mättöpaikasta. Maanantaina ois aamusta ensin neuvola ja sitte ne toivottavasti soittaa Vauvatalo Johanna:sta, että hoitopöytä olis saapunut ja sais hakea sen. Illalla sitte on taas tuskanhetket, kun rakkaus lähtee takasin Roihin. Sitte on viikko mennyt taas ja niin nopeasti, ettei oo edes kerenny paljon mitään tehä tänä aikana. Oon kyllä passannu tuota meidän potilasta eikä hän oo kyllä valittanut (paitsi kivuista). Alkuun vein sille joka aamu lääkkeetkin sänkyyn, jotta pääsee ylös. Nykyään S pääsee jo itekin sängystä ylös ilman lääkkeitä. Heti kun nousee, täytyy kuitenkin sitte laittaa jotain nappeja nassuun. Muuten ei selviä.

Mietin vaan sitä valapävää. Eihän S oo ollenkaan pystynyt harjoittelemaan koko valapäivää varten enkä usko, että saa edes marssia silloin 22. päivä. Toivottavasti potilas kuitenki parantuu hyvissäajoin, etteivät laita sille intin puolesta lykkäystä. Tympeetä lähtiä uudestaan puolen vuoden päästä sinne takaisin, kun nyt jo käynyt kuitenki näinkin pitkään tuolla.

Niin ja tänään mun piti soittaa ne verensokeritulokset sille diabeteshoitajalle, mutta arvatkaapa vaan muistinko. Niillä on soittoaika kello 12-13 välisenä aikana ja huomasin kello 13:30, etten muistanu soittaa!! Voi perse!!!! No se kyllä sillon sano siellä vastaanotolla, että: "jos et muista soittaa juuri tuolloin 14.2 niin soita vaikka seuraavana päivänä." Maanantait ja keskiviikot tais olla niitä päiviä, kun hän ei ota puheluita ollenkaan vastaan. Laitoin jo huomiseksi muistutuksen, että soitan hälle klo 12 jälkeen. Voi pyllerö, että pitääkin olla näin huono muisti.

~Me and my princess~