Alkuviikosta meni pari yötä supistusten parissa, mutta nyt olen jo saanut monta yötä nukkua rauhassa ilman minkäänlaisia tuntomerkkejä synnyttämään lähtemisestä. Olen jo kyllästynyt tähän odotteluun. Täytyy toivoa synnytyksen kuitenkin käynnistyvän itsestään, ettei tarvitsisi 41 viikon jälkeen lähteä käynnistykseen.
Aada on jo monta kertaa tullut huutelemaan minun mahalleni, että "pikkutikko tuu jo tieltä" ("pikkusisko tuu jo sieltä"). Kaikki hankinnatkin olisi jo valmiina, joten saishan hää sieltä jo tullakin. Painoakin oli toisella jo 3,2kg, kun käytiin perjantaina ultrassa kurkkimassa :) Ultra-/lääkäritäti oli kylläkin sitä mieltä, ettei haittaa vaikka menisi yliajalle. On kuulemma hyvä lantio ja mahtuu tulemaan isompikin vauva! Huh! Olen nimittäin aika varma siitä, että tämä syntyy todella lähellä laskettua aikaa tai sen jälkeen. Pessimisti ei pety ;)
Siinä vähän kuvaa minusta ja Aadasta. Onneksi pääsen itse kohta leikkauttamaan tuon minun piiskan. Alkaa olla jo sen verran noita kakshaaraisia hiuksia tuolla päässä, että on jo aikakin päästä vähän tasoittelemaan. Ennen ristiäisiä ja häitä haluan laittaa hiukset kuntoon, jotta saa sitten jonkun ihanan kampauksen sinne. Häämekosta, jonka ystäväni Moona on minulle tehnyt, en ole vielä edes saanutkaan tänne kuvaa. Täytynee laittaa, kunhan kerkeää. Päälleni sitä nyt en voi laittaa, sillä eihän se minulle nyt mene :D Aadalle on vielä mekko hakusessa, mutta pitänee odottaa kauppoihin tulevia juhlamekkoja. Kohtahan ne jo tulevat, kun alkaa rippi- ja lakkiaisjuhla-aika. Itsekin vaihdan häämekon jossain vaiheessa johonkin toiseen mekkoon, mutta sitäkin voi käydä sitten katselemassa vauvan syntymän jälkeen. S:la olisi puku, mutta en tiedä mahtuuko se hälle enään. Ainakin mahtui vielä Aadan ristiäisissä, mutta onhan hän kasvanut siitä moneenkin suuntaan :D Lähinnä nyt tullut lihasta tuon intin aikana (senhän takia hällä se penikkatautikin oli, joka on muuten nyt parantunut jo).
Aada ja Nelli mummulassa.(Ja lelut levällään)
Mummulassa aamutuimaan ja heti hyvällä päällä :)
S pääsee ens viikonloppuna onneksi lomille eli siis HUOMENNA <3 Vappu viikonlopun joutuisi kuulemma olemaan kiinni, mutta aikoi anoa sen vapaaksi. On kuitenkin niin lähellä minun laskettua aikaani, että luulis heidän päästävän hänet kotiin. Aada on jo maanantaista asti lauleskellut, että "jee, ikkää tullee huomennaaa!". Pitäny aina korjailla aina hälle isin tulevan vasta perjantaina ja taas ollaan jo näin lähellä perjantaita, että voi sanoa isin tulevan huomenna! :) Jospa se S tämän kerran jopa tulisi sieltä ilman mitään mutkia, niin ei jäisi aina nämä lomat niin lyhyeksi. Viimeksi oli kotona taas vasta 21-22 ja lähti takaisin sunnuntaina jo kello 15. Siinä ei pitkät lomat ollutkaan. Normaalisti olisi kotona kello 19 ja lähtisi sunnuntaina takaisin vasta kello 18. Kerettiinhän me siltikin viikonloppuna tehdä vaikka mitä. Lauantai meni kyllä vähän lörinäksi, kun olin perjantai-lauantai välisen yön kitunut kauheassa pääsäryssä ja supistuksissa (,jotka kyllä loppuivat hyvinkin äkkiä). Lauantaina päivällä sitten otinkin pienet päikkärit ja lähdimme kaikki käymään minun mummulassani. S ja Aada menivätkin sen jälkeen käymään vielä Aadan mummilassa (S:n äidin tykönä), kun minä tulin kotiin siivoilemaan ja levähteleen siksi aikaa. Illalla väsyttikin paljon ja meninkin jo aikaisin nukkumaan, jotta jaksaisin herätä aamulla Aadan kanssa.
Sunnuntaina me jopa kerettiin käydä Hesburgerilla syömässä ennen kuin S lähti takaisin Rolloon Haaparannan kautta. Siinäpä se viikonloppu sitten menikin. Todella nopeaa. Viikot menevät aina todella hitaasti, kun ne nimenomaan sais mennä nopeaa. Viikonloppuna taas toivoisi ajan menevän oikein hitaasti, niin eiköhän se mene juurikin todella nopeaa. :/ Onneksi S saa tulla pariksi viikoksi kotiin, kun olen synnyttänyt! Siitä ajasta otan nimittäin kaiken ilon irti, ei ole mukavaa olla aina vain kaksistaan Aadan kanssa. Vaikka toki osaltaan nautin näistäkin päivistä, kun "saadaan" Aadan kanssa olla kahdestaan. Pyykkiä on vähemmän, tiskiä on vähemmän, siivottavaa on vähemmän, mutta toisaalta kaipaan sitä S:n aiheuttamaakin sotkua. Siivoan kyllä mielelläni hänenkin sotkujaan, kunhan hän vain on kotona.
Päikkäriaika.
Ylläolevan kuvan tilanteen havainnollistamiseksi:
Minä: "Aada väsyttääkö sua?"
Aada: "Ei mua vätytä!!"
Aada halusi käyttää vauvaansa pihalla :)
Ollaan nyt monena päivänä käyty pihalla pukkaamassa Aadan kanssa nuken vaunuja. Toki samalla ollaan käytetty Nelli lenkillä, joten olen hyötynyt näistä lenkeistä monella tapaa:
1) Tyttö on päässyt pihalle
2) Nelli on päässyt pihalle
3) Minä olen päässyt pihalle (Jyrkin häätö mielessä)
4) Ollaan saatu mukava annos D-vitamiinia auringosta ja hyvä mieli lenkin päätteeksi
Tässä vielä rakkauspakkaus tänään aamutuimaan.
Taisi tulla pitkä postaus, mutta ompahan hetkeksi luettavaa. En varmaan taas vähään aikaan jaksa käydä kauheasti kirjoittelemassa varsinkaan, kun S tosiaan tulee huomenna kotiin! Me vain nautitaan toistemme seurasta!
~Me and my princess~
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti